Alppila Seuran kannanottoarkisto

ALPPILA SEURA RY
28.3.2014

LAUSUNTO KSV:LLE ELÄINTARHAN ALUEEN KEHITTÄMISESTÄ

Yleisiä huomioita
Alue on varattu puisto-, urheilu- ja ulkoilukäyttöön. Käyttötarkoitus tulee rajata näihin. Erilaiset lisäpalvelut (kuten hotellitoiminta) tulee sijoittaa muualle. Kyseinen alue sisältää
korvaamattomia historiallisia arvoja.

Alueelle ei ole tarvetta sijoittaa uusia toimintoja. Jos sellaisia halutaan lisätä jonnekin, niin vähimmin ongelmia tuottaa Nordenskiöldinkadun varsi Urheilukadun ja Pohjoisen Stadionintien välillä. Tämä koskee lähinnä jäähallia, jonka suhteen lienee paras ratkaisu vanhan kunnostaminen tai uudelleen rakentaminen. Eläintarhan alueelle ei pidä rakentaa lainkaan paikoitustilaa, ainoastaan vanhan jäähallin tienoille lienee tarpeellista rakentaa uusiin ja vanhoihin toimintoihin liittyvä maanalainen pysäköintialue.

Pohjoinen Stadionintien – Mäntymäen alueen linjan itäpuolelle junarataan ja Helsinginkatuun saakka ei saa rakentaa uusia rakennuksia.

Alueen liittäminen ympäristöön
Etelässä Helsinginkatu on ongelmallinen, koska se tukkii pääsyn Töölönlahdelle. Aiemman
suunnitelman mukaisesti on ehdotettu kadun tunnelointia kaupunginpuutarhan kohdalla.
Kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti tunnelointi yhdistää Töölönlahden keskuspuistoon. Jos
liikennettä halutaan erotella pystysuunnassa, olisi parempi laittaa autot kulkemaan tunnelissa. Esitetty kevyen liikenteen alikulku Mäntymäen kohdalla olisi tietenkin parempi kuin ei mitään.

Vauhtitie voitaisiin siirtää aivan radan viereen nyt hoitamattomalle alueelle ja järjestellä Helsinginkadun liittymä uudelleen Linnanmäen uudelleenohjautuvan liikenteen vuoksi.
Näin puistoala kasvaisi, koska Vauhtitien eteläpätkän kohdalle jäisi vain kevyen liikenteen väylä ja uutta puistoa.

Kaupungin pitäisi rakentaa vain kevyelle liikenteelle tarkoitettu silta tulevan pisararadan suuaukon betonikannelta (nykyinen maisemapaikka Alppipuistossa) Hannes Kolehmaisen lenkin kulmaan
Kaupunginpuutarhan muurin kohdalle. Silta ohjaisi turvallisesti kevyen liikenteen ohi Tivolitien ja
Vauhtitien kasvavan liikenteen yli. Sillan pitäisi olla esteetön.

Lopuksi

Kaiken edellä mainitun lisäksi olisimme halukkaita keskustelemaan Alppila – Pasila – Eläintarha
-alueen kokonaisvaltaisesta suunnittelusta. Kyseinen laaja kokonaisuus täytyy suunnitella liikenteellisesti ja toiminnallisesti yhtä aikaa. Sinne on tulossa lähivuosina tuhansia uusia asukkaita, jotka tarvitsevat virkistysalueita.

Helsingissä 28.3.2014

Alppila Seura ry
Juha P. Korhonen
puheenjohtaja

ASUKASTILAISUUS HANNASSA 30.10.2013

I LIIKENNESUUNNITELMA

Asukkaat kannattivat kakkosen/kolmosen ratikkalinjan säilyttämistä.  Linjan käyttäjiin ei ehdotuksessa ollut laskettu Linnanmäellä käyviä lapsiperheitä, joille on helpompi matkustaa lähelle Linnanmäkeä tulevalla ratikalla kuin bussilla tai
kauempana kulkevalla raitiovaunu yhdeksiköllä.  Asukkaat ihmettelivät, miksi HSL
haluaa laajentaa bussiliikennettä, kun liikennettä pitäisi siirtää raiteille.  Erityisesti ihmeteltiin, miten Pasilaan menevä bussilinja 23 voisi korvata Töölöön menevän  ratikan.

Mielestämme Töölön suunnan vähäinen käyttö johtuu seuraavista syistä: vuorontasausvälit Eläintarhan päätepysäkillä ovat liian pitkiä, usein jopa kymmenen minuuttia. Jos pitkällä reitillä tapahtuu jotakin viivästymistä, jää Nordenskiöldinkadun reitti aina ajamatta ja ratikka kulkee suoraan Helsinginkatua. Liikenne on siis epäluotettavaa ja aiheuttaa käytön pienenemistä.
Se, että suurin osa ihmisistä vaihtaa toiseen kulkuvälineeseen Mannerheimintiellä, ei tee raitiovaunuyhteyttä Töölön suuntaan tarpeettomaksi. Mannerheimintieltä nousee myös moni kyytiin mennäkseen Töölöön ja Kamppiin. Harva yhdeksiköllä kulkijakaan matkustaa Länsisatamaan saakka.

Asukkaiden mielestä ratikoiden 2 ja 3 reitit pitäisi jakaa kahtia niin, että yksi linja kulkisi pelkästään linjaa Kamppi – rautatieasema – Kallio – Alppila – Nordenskiöldinkatu – Mannerheimintie – Töölö – Kamppi, jolloin vuorontasausvälit eivät olisi niin pitkiä. Eläintarhan päätepysäkki voitaisiin siirtää takaisin Porvoonkadulle, Kuuskulmaan, jossa se ennenkin oli.

Toinen vaihtoehto päätepysäkille olisi sijoittaa se Alppilan kirkon eteen, jolloin se palvelisi hyvin paitsi asukkaita, myös Linnanmäkeä ja laajenevaa Alppilan lukiota. Linnanmäeltä kyytiin nousevat suuret ihmisjoukot eivät tällöin hidastaisi kulkua niin paljon. Tämä edellyttäisi jonkinlaista levennystä Viipurinkadulla nykyisen parkkipaikan kohdalla ja siihen suunnitellun rakennuksen siirtämistä hiukan kauemmaksi kadusta.

Asukkaat toivoivat myös HSL:n järjestämää asukasiltaa Alppiharjun asukkaille siinä vaiheessa, kun suunnitelmiin voi vielä vaikuttaa.

Viestin kirjasi Alppila-Seura ry

Lausunto Pisara-radan kaavoituksesta 29.11.2013

Julkaistu: 04.12.2013

Helsingin kaupungin Kaupunginsuunnitteluvirastolle ja Yleissuunnitteluosastolle

Alppila-Seuran lausunto Pisararadan kaavoituksesta

Pisararadan tiedotuksessa on mainostettu sen ratkaisevan suurin piirtein kaikki Suomen rautatieliikenteen ongelmat. Alun perin sitä onkin markkinoitu erityisesti kaukoliikenteen hyötyjen takia. Onkin totta, että aika ajoin Helsingin päärautatieasema on tukkoinen. Periaate, että tilannetta helpotetaan siirtämällä lyhytmatkaista lähiliikennettä (kaupunkirataliikenne) maan alle, on aivan järkevä.

Valitettavasti innossa alentaa hankkeen hintaa on rataa lyhennetty niin, että Pisararata alkaakin vasta Savonkadun ja Nordenskiöldinkadun kohdalta, ei Pasilasta. Tällöin hyödyt kaukoliikenteelle jäävät marginaalisiksi ja sivutuotteena, ikään kuin puolivahingossa, pilataan kaksi puistoa. Pasilan asemalle on tulossa Pääradalle neljäs laituriraide, jolloin kumpaankin suuntaan on käytettävissä kaksi laituria. Tämän jälkeen olisi noin 600 metrin aukko ennen kuin vapautuu kaksi lisäraidetta. Ainoastaan Pääradalla eli Helsingistä pohjoiseen (Tampere) ja itään (Lahti) johtavalla, Suomen tärkeimmällä ja vilkas-liikenteisimmällä rataosalla, on suurempia vaikeuksia liikenteenhoidossa. Lisäksi täällä olisi suurin tarve liikenteen lisäämiseksi.

Tämän vuoksi olisi oleellista että vasta niin sanotun Lentoradan yhteydessä rakennettavaksi suunnitellut lisäraiteet Pasilan ja Savonkadun välille toteutetaan samassa yhteydessä kuin varsinainen Pisararata. Tämä noin 500 metrin pätkä raidetta parantaisi oleellisesti Pääradan liikennöitävyyttä ja palauttaisi Pisararadan kaukoliikenteelle tuomat hyödyt alkuperäisen suunnitelman mukaisiksi.

Mielestämme Pisararadan kaavoituksessa pitäisi ottaa huomioon ainakin seuraavat seikat:

1) Kaavoituksen tulee mahdollistaa itäisen haaran jatkamisen jo alkuvaiheessa Pasilan asemalle saakka. Alue Alppiharjun pohjoisrajalta ylöspäin kuulunee Keski-Pasilan kaavoitukseen. Tämä liittyy Ratapihantien varteen suunniteltujen tornitalojen kaavoitukseen hyvin ahtaaseen paikkaan.

2) Kaavan tulee mahdollistaa tarvittaessa radan rakentamisen syvempään asemaan kuin nykyisissä suunnitelmissa sivuttaisen linjauksen pysyessä samana. Tällöin rata laskeutuisi tunneliin jo Pasilan asemalta alkaen ja olisi jo maan alla Alppipuiston kohdalla. Tämä edellyttänee radan ali johtavan Teollisuuskadun jatkeen sijoittamista syvemmälle, mikä on huomioitava sen suunnittelussa.

3) Pisararadan yleissuunnitelman hyväksymispäätöksessä 31.3.2012 todetaan, että vaikka Alppilan aseman kautta kulkevia vaihtoehtoja ei nyt esitetäkään rakennettaviksi, niin niiden mukainen linjaus säilytetään varauksena. Tämä pitää todentaa mahdollisimman vahvalla tasolla. Tässä yhteydessä sopii kysyä, että jos Pasilan aseman kasvun takia osoittautuukin tarpeelliseksi rakentaa Pasilaan syväasema, niin mitä käyttöä jää lyhyen Pisararadan mukaiselle tunnelille? Pilataanko tässä Alppipuisto lyhytnäköisen ja lyhytaikaisen säästön takia?

4) Etäisyys Pasilasta Hakaniemeen on suurin piirtein yhtä pitkä lyhyen Pisararadan kautta (yleissuunnitelman hankevaihtoehto 1) kuin Alppilan aseman kautta (hankevaihtoehdot 2 ja 3) on huomattava ero. (Näiden erona on vain se, että vaihtoehdossa 2 Alppilan asemalli louhitaan valmiiksi, mutta itse aseman rakentaminen jätetään myöhäisempään vaiheeseen). Kuitenkin lyhyt Pisararata joutuu voittamaan tämän eron ja varsin epäedullisesti, koska varsinainen jyrkempi laskeutuminen voi alkaa vasta Savonkadun kohdalta. Näin ollen liikenteellisesti parhain ratkaisu olisikin laskeutua Pasilan pinta-asemalta suoraan Alppilan asemalle ja sieltä Hakaniemeen. Tämä lisäisi kustannuksia, koska tunnelirataa tulisi noin kilometri enemmän. Pasilan puoleisessa päässä radan linjaaminen olisi hankala. Siellä alueen kaavoitus on kuitenkin hyvin keskeneräistä, joten perusteltujen muutosten tekeminen ei voi eikä saa olla mahdotonta.

5) Jos kuitenkin päädytään rakentamaan Pisararata esitetyn lyhyen version mukaan, tulee erityistä huomiota kiinnittää melunsuojaukseen tunneliin johtavan luiskan kohdalla. Tässä ongelmana on että radat sijaitsisivat kahdella tasolla, joista melu leviäisi laajemmalle. Uusilla raiteilla tulee olla meluseinämä, joka ulottuu nykyisen ratapenkereen tasolle. Lisäksi vanhoille raiteille tulee tehdä melusuojaus, joka korvaa nykyisellä sivuluiskalla olevan ”viherseinän”.

6) Nykyisen näköalakallion kohdalla rata on linjattava niin, että kalliosta mahdollisimman suuri osa säilyy. Rakennusaikainen tilantarve on pidettävä mahdollisimman pienenä eikä etelä-pohjois-suuntaista kevyenliikenteenväylää saa katkaista. Alppipuiston kohdalla sen voi kyylä siirtää rakennusalueen itälaitaan.

7) Alppipuiston kasvillisuudeltaan ja puutarhataiteellisesti arvokkain osa on kokonaisuudessaan ratalinjauksen ja sitä varten perustettavan työmaa-alueen välittömässä vaikutuspiirissä. Toteutuessaan ehdotetulla tavalla tulee työmaa rajata siten, että tärkeimpiä avainlajeja varjellaan ja ymmärretään myös 2000-luvulla istutettujen uusien kasvien arvo. Uudisistutuksien tarkoituksena on ollut tutkia mahdollisuuksia laajentaa puistojen puu- ja pensaslajistoa ja jo tässä vaiheessa voidaan todeta valintojen osuneen pääosin oikeaan. Huomioiden puiden pitkä elinkaari, olisi sääli, mikäli ne muutaman vuoden jälkeen tarkoituksellisesti tuhottaisiin. Vastaavia kasvikokeiluja on Helsingin kaupungin toimesta perustettu hyvin vähän ja siten voidaan tätä kohdetta pitää kokonaisuutena ainutlaatuisena. Työmaata perustettaessa on käytettävä parasta asiantuntemusta, myös dendrologista ja suunniteltaessa puiston ennallistamista työmaan purkamisen jälkeen on jälleen huomioitava Alppipuiston merkitys runsaslajisena kohteena, jossa tulee voida havaita eri aikakausien arvostukset. Ehdottoman poissuljettu on linkin mukainen ”moottoritiemäinen” vihersuunnittelu. Näköalapaikan viherkannen suunnittelussa pitää huomioida paikan historia, mutta myös kehittää sille jokin kasvistoteema. Kohde on aiemman hoito- ja kehittämissuunnitelman toteutuksen ulkopuolella, joten sinne ei ole istutettu mitään uusia kasveja. Tunnelin suuaukon alueelle on istutettu pyökkimetsä vaahteroiden alle kehittymään ja valoisampiin reunapaikkoihin on istutettu kevätkukinnallaan huomiota herättäviä imeläkirsikoita sekä samaan keskieurooppalaiseen kasvillisuusteemaan sopivia valkopyökkejä. Näiden kaikkien alkuperät ovat ruotsalaisia E-kantoja (www.eplanta.com), joiden arvo suomalaisten viherrakentajienkin tuliisi huomioida. Helsingissä ei juuri ole puistokäytössä näitä kantoja ennen tätä käytetty. Nykyisin ehdotetussa muodossa Pisararata ei vastaa alkuperäistä tarkoitusta (kaukoliikenteen kapasiteetin lisääminen) ja tuhoaa tärkeitä luontoarvoja. Jos radan pohjoispään ongelmia ei pystytä ratkaisemaan, tulee radan rakentaminen hylätä. Vaihtoehtoisesti voidaan hanketta lykätä, jolloin jää aikaa ongelmien korjaamiseksi. Tähän on kaavoituksessa varauduttava.

Joka tapauksessa niin kauan kun Pasilan ja Keravan välille ei saada lisäkapasiteettia (esimerkiksi Lentoradanmuodossa), ei laajemmastakaan Pisarasta ole kaukoliikenteen kannalta suuresti hyötyä. Nämä kaksi hanketta kannattaisikin ajoittaa toteutettavaksi peräkkäin niin, että Pisararata tulisi ensin.

Alppila-Seura ry

Juha P. Korhonen Puheenjohtaja

Eeva Niemiaho Varapuheenjohtaja

Kannanotto Pisararadan kaavoitukseen

Julkaistu: 20.09.2012

Alppila seura ry:n ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen mielipide Pisararadan
asemakaavoituksesta Helsingin Kaupunginsuunnitteluvirastolle 14.9.2012

PISARARATA HELSINGIN KAAVOITUKSESSA

Taustaa

Pisararata on pääosin maanalaisesti Helsingin kantakaupungin alitse kiertävä lähiliikenteen ratalenkki. Siitä on valmistunut yleissuunnitelma, jonka vaihtoehdoista on kaavoituksen ja varsinaisen rakennussuunnittelun perustaksi valittu vaihtoehto 1. Sen on laskettu tulevan halvimmaksi, mikä alentaa hankkeen toteuttamiskynnystä.
Periaatteessa hanke voisi olla hyvä sen parantaessa joukkoliikenneyhteyksiä, mistä syystä sekä valtio että Helsingin kaupunki ovat voimakkaasti sitoutuneet hankkeeseen.

Yleissuunnitelmassa tarjottiin Alppipuiston säästävä vaihtoehto 2/3. (Nämä kaksi olisivat olleet identtiset Alppilan asemaa lukuun ottamatta, joka olisi vaihtoehdossa 2 ollut vain varaus (asemahalli olisi louhittu valmiiksi).

Se oli johdettu kuitenkin tunnelissa Käpylään asti, mikä olisi nostanut kustannuksia voimakkaasti samoin kuin Pasilan tunneliasema. Eläintarhan läpi kulkevalle haaralle ei ollut yhtään vaihtoehtoa. Kustannusero lyhyen ja pidemmän Pisaran välillä olisi ollut luokkaa 200 miljoonaa euroa.

Ympäristöongelma

Valitun version ongelmana on ratahaarojen kulku Eläintarhan ja Alppipuiston läpi. Tämä vaikuttaa voimakkaasti alueen ympäristöön heikentäen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja pilaten maisemia. Muualla, radan kulkiessa tunnelissa, maan pinnalle tulevien rakenteet (kulkutiet, varapoistumistiet ja ilmanvaihtokuilut) on helpompi sijoittaa mahdollisimman vähän ympäristöä haittaaviin kohtiin. Usein on myös mahdollista hyödyntää olemassa olevia reittejä kuten metron sisäänkäyntejä.

Toisin on tilanne puistoissa.

Alppipuiston pohjoispäässä puistoalue kaventuisi noin 20 metriä ja lisäksi alaspäin laskeutuva rata toisi melunlähteen vieläkin lähemmäksi puiston käyttäjiä. Eteläpäässä jouduttaisiin ns. näköalakallio käytännössä louhimaan pois. Sen kohdalla rata kulkisi betonitunnelissa sukeltaen Tivolitien ja Linnanmäen alitse. Koska rata kaartaa kaakkoon, puistoa joudutaan tuhoamaan laajemmalta alueelta. Toki tämä kohta voidaan maisemoida, mutta ympäristö ei palaa koskaan entiselleen ja puuston palautuminen kestää joka tapauksessa vuosikymmeniä. Kaupunginsuunnitteluviraston mukaan Alppipuistosta joudutaan kaatamaan noin sata runkoa.

Eläintarhanpuistossa rata kaartaisi lounaaseen heti Nordenskiöldinkadun jälkeen ylittäen vauhtitien pitkällä sillalla. Sen jälkeen se menisi tunneliin alittaen uimastadionin kallion. Olympiastadionin edessä rata jouduttaisiin sijoittamaan päältä kaivettavaan betonitunneliin heikon kalliorakenteen ja pinnan alhaisen sijainnin takia. Siitä tulee väliaikainen haitta.

Maisemallisesti Vauhtitien ylittävä silta on erittäin hankala, sillä se sijaitsee verraten korkealla, vaikkakin etelään päin mennessä laskeutuen. Aivan vieressä sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokas Eläintarhan urheilukenttä jonkin verran alemmalla tasolla. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on vaatinut hyvin korkeatasoista siltasuunnittelua; tämäkään tuskin peittää kaikkia haittoja.

Muut kaavoitukselliset vaikutukset

Kaavoituksen tulisi myös mahdollistaa Alppilan kautta kulkeva linjaus. Alppilan asema parantaisi alueen toimijoiden joukkoliikenneyhteyksiä ja erityisesti Linnanmäen saavutettavuutta. Valittu vaihtoehto 1 rajoittaa Linnanmäen pysäköinnin ratkaisuvaihtoehtoja. Tämä on jo johtanut paineeseen Lenininpuistoa kohtaan. On erikoista, että Suomen suurin matkailukohde, Linnanmäki, jätettäisiin ilman omaa asemaa. Alppilan asema palvelisi myös Vallilan kasvavaa työpaikka-aluetta ja lisääntyvää asutusta ympäristössä.

Millaisia ratkaisuja kaavoituksessa voidaan hyväksyä?

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on johdonmukaisesti vastustanut kaavoitussuunnitelmia, missä merkittävästi vähennettäisiin lähiasukkaiden lähivirkistysmetsiä tai -puistoja. Asemakaavan sisältövaatimuksien (MRL 54 §) mukaan kaavoituksella on huolehdittava, että elinympäristön terveellisyys,
turvallisuus ja viihtyisyys säilyvät. Asemakaavoituksella on myös varmistettava, että asukkailla on käytössään tarpeeksi lähivirkistysalueita. Eläintarhan alue sekä Alppipuisto ovat alppilalaisille ja kantakaupungin asukkaille olennaisen tärkeitä alueita virkistäytymiseen ja rentoutumiseen.

Lainsäädäntö asettaa siis vaatimuksia hyvälle kaavoitukselle, yllämainittujen lisäksi korostetaan rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista sekä ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä. Kaavaehdotus on vastoin ainakin näitä kohtia.

Ratkaisuehdotus

Kehotamme Liikennevirastoa etsimään puistot säästävää linjausvaihtoehtoa Pisararadalle. Muussa tapauksessa loogista olisi hylätä hanke kokonaan ympäristölainsäädännön vastaisena. Näyttäisi olevan löydettävissä vaihtoehtoja, joissa esimerkiksi radan korkeusasema on erilainen (syvempi) välttäen
puistojen läpikulun. Näiden hinta olisi oleellisesti alhaisempi, kuin yleissuunnitelman Käpylään menevissä vaihtoehdoissa 2/3. Tämä tai joku vastaava linjaus voisi vielä pelastaa Pisararadan ja puistot.

Alppila-seura ry:n johtokunnan puolesta,

Juha Korhonen, puheenjohtaja

Irja Nykänen, sihteeri

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puolesta,

Sirkku Manninen, puheenjohtaja

Markus Seppälä, sihteeri

Vetoomus päättäjille Alppilan ja Eläintarhan puistojen puolesta

Julkaistu: 25.06.2012

Hyvät päättäjät! Pisararata [1] on nostettu hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa lähitulevaisuudessa yhdeksi valtakunnallisesti tärkeimmistä isoista liikennehankkeista. Myös pääkaupunkiseutu tuntuu olevan sitoutunut sen toteuttamiseen. Radan hyödyt ovatkin ilmeisiä. Yhtälailla on selvää, että hankkeen kustannukset tulevat olemaan korkeat, varsinkin raiderahoituksen viimeaikaiseen tasoon nähden.

Korkean hinnan takia radan yleissuunnittelussa päätettiin valita jatkokehittelyn pohjaksi niin sanottu lyhyt Pisararata. Siinä ratahaarat kulkevat mahdollisimman suuren osan maanpinnalla, koska tunnelirakentaminen on kalliimpaa. Valitettavasti tämä merkitsee niiden vetämistä Alppipuiston ja Eläintarhan läpi puistojen kannalta tuhoisin seurauksin. Onko rahan säästäminen niin suuri arvo, että kaksi kulttuurihistoriallisesti arvokasta puistoa täytyy sen takia tuhota?

Emme sinänsä vastusta Pisararadan rakentamista. Aiottaessa voimakkaasti kehittää joukkoliikennettä lähitulevaisuudessa se (tai jokin vastaava hanke) on varmasti toteutettava. Suunnittelussa pitäisi kuitenkin vielä etsiä vähemmän tuhoisia vaihtoehtoja. Uskomme että niitä on löydettävissä. Erityisesti olisi tutkittava ratahaarojen vetämistä tunneleihin heti Pasilan pinta-aseman jälkeen, jolloin yllä mainituilta haitoilta vältyttäisiin raiteiden kulkiessa jo tunnelissa puistojen kohdalla. Tämä vaikuttaisi olevan mahdollista radan nykyparametrien puitteissa.

Näyttäisi olevan jopa mahdollista toteuttaa itäinen haara kaavaillun Alppilan aseman kautta kulkevana vaihtoehtona. Tällainen linjaus olisi alueen asukkaiden, yritysten ja vierailijoiden kannalta liikenteellisesti oleellisesti parempi. Yleissuunnitelman hyväksymispäätöksessäkin [2] todetaan, että Hakaniemessä varaudutaan myöhemmin louhimaan tunneli Alppilan suuntaan. Nyt esitetyssä muodossa itäinen linjaus siis jäisi väliaikaiseksi.

Suurissa liikennehankkeissa pitäisi pystyä paremmin ottamaan huomioon myös ympäristönäkökulma. Erityisen tärkeää tämä on tiheään rakennetulla seuduilla kuten Helsingin kantakaupungin alueella. Lähistölle Vallilaan, konepaja-alueelle ja Keski-Pasilaan on lähivuosina tulossa runsaasti uusia asuntoja ja muita toimintoja. Pisararadan kohdalla olisi nyt mahdollisuus näyttää, että myös asukkaiden mielipidettä kuunnellaan säästämällä viheralueet ja toteuttamalla Pisararata käyttäjien kannalta hyödyllisemmässä muodossa.

LUE LISÄÄ: Ympäristöystävällisempi versio Pisararadasta (PDF)

Alppila Seura ry

Juha P Korhonen (pj.), 0400 616 335, juhap.korhonen@pp.sonera.net
Eeva Niemiaho (vpj.)

Mielipide Linnanmäki, Alppipuisto ja Lenininpuisto -asenakaavaehdotukseen

Julkaistu: 25.05.2012

Mielipide LINNANMÄEN, ALPPIPUISTON JA LENININPUISTON asemakaavan suunnittelun lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Alppila Seuralla ei ole mitään Linnanmäen ympärivuotisen käytön lisäämistä vastaan. Seura puolustaa kuitenkin asukkaiden etuja ja haluaa säilyttää Lenininpuiston asukkaiden rauhallisena keitaana. Emme vastusta parkkitalon rakentamista vesilinnaan, mutta emme hyväksy ajotien vetämistä pienen Lenininpuiston kautta emmekä uuden portin ja jalankulkuväylän avaamista sitä kautta. Kasvavan asukasmäärän vuoksi ei ole varaa menettää yhtään puistoa. Suunniteltu ajoreitti myös vahingoittaisi Åshöjdenin koulua käyvien lasten liikenneturvallisuutta ja estäisi puiston käyttämistä koulutyössä. Lasten Päivän Säätiö on lisäksi avoimesti esitellyt jatkosuunnitelmiaan, mm. hotellin rakentamista kantikkaan vesilinnan viereen. Asukkailla on perusteltu syy epäillä, että kaikkea ei ole kerrottu avoimesti. Pysäköintitalo ei edes ratkaise alueen pysäköintiongelmia. Tulemme kuitenkin yhdessä kaupungin ja Linnanmäen kanssa etsimään asiassa kaikkia tyydyttävää ratkaisua.

Vaadimme, että kaikki Linnanmäen ja kaupunkisuunnitteluviraston keskustelut ja suunnitelmat julkistetaan yhdellä kertaa, ennen kaavamuutoksesta päättämistä. Myös Viipurinkadun varrella olevan rakentamattoman, nyt parkkipaikkana olevan tontin, kaavoituksesta on päätettävä yhtä aikaa Linnanmäen ja puistojen kaavoittamisen kanssa. Mielestämme ajoreitti Lenininpuiston kautta on vain alku, jolla Lenininpuisto ja eteläinen Alppipuisto ollaan muuttamassa osaksi yhtiöitettävää Linnanmäkeä. Puiston lähialueiden asukasluku kasvaa voimakkaasti lähivuosina. Alppilan asunnoista on suurin osa parvekkeettomia yksiöitä ja kaksioita, joiden asukkaat tarvitsevat rauhallisen, pakokaasuttoman puiston.

1) Mikäli kantikkaaseen vesilinnaan halutaan rakentaa nimenomaan pysäköintitalo, voidaan ajotie sinne järjestää muulla tavoin, joko tunneliyhteyden kautta tai olemassa olevia ajoreittejä pitkin niitä tarpeen tullen leventäen, madaltaen ja käyttämällä kansia. Myös katujen yksisuuntaisuus ainakin tiettynä aikana vuodesta lienee mahdollinen, ongelmaa auttava järjestely.

Ehdotamme, että sisäänajoreitti tulisi junaradan suunnasta Viipurinkatua pitkin ja kääntyisi parkkialueen reunaa pitkin pohjoisportin edustan kautta vesilinnaan. Pois vesilinnasta ajettaisiin mäkeä alas Vauhtitielle ja Helsinginkadulle. Pohjoisportin edestä voisi louhia vähän kalliota leventäen väylää ja siihen voitaisiin rakentaa kansi, jonka kautta tulisi esteetön pääsy Linnanmäelle. Myös Tivolitietä alaspäin johtavaa väylää voitaisiin hiukan leventää, jotta jalkakäytävä saataisiin riittävän leveäksi ja turvalliseksi. Esteetön pääsy voidaan rakentaa myös Sturenkadun kautta, mutta ei Lenininpuiston läpi.

2) Haluamme, että Linnanmäen ja Lenininpuiston väliin kaavoitetaan tämän prosessin aikana korkea,kauniisti maisemoitu melumuuri. Haluamme, että puiston kunnostus käynnistetään alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, ja että puisto suojellaan niin, että mikään Linnamäen tulevaisuuden hanke ei voi sitä enää uhata. Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti puistoa on jatkettava Kulttuuritalon ja Åshöjdenin koulunväliin.

Helsingissä 14.4.2012, Irja Nykänen (vpj.), Alppila-Seura ry

Muistutus Pisara-radan Ympäristövaikutusten arviointiselostukseen

Julkaistu: 27.05.2011

Helsingissä 25.5.2011

Uudenmaan ELY-keskukselle

Alppila Seura ry., Alppiharjun kaupunginosayhdistys, tahtoo nostaa esiin kolme ongelmaa YVA:ssa, menettelytavan, käytön merkityksen osuuden Pisara-radan 1-vaihtoehdon ympäristövaikutuksissa Alppipuistossa ja Alppilan aseman merkityksen arvioinnin:

1) Ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa laadittaessa Alppila Seuran mielipiteenä (M3) kirjattiin, että: “Vaikutuksia arvioitaessa ja hanketta kehitettäessä tulisi olla vuorovaikutuksessa alueen asukkaisiin ja heidän järjestöihinsä.” Tätä ei kuitenkaan ole tehty.

Ympäristövaikutusten arviointi on tehty puutteellisesti ja vastoin maankäyttö- ja rakennuslain tavoitetta ”turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.” (Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132, 1). Tämä ottaa huomioon kestävän kehityksen.

2) Ympäristövaikutusten arvioinnissa kerrotaan, kuinka Alppipuisto on yksi Helsingin arvokkaimpia puistoja, mutta tämänkään väitteen eri ulottuvuuksia ei olla käsitelty laajuudessa jota ”ympäristövaikutuksia” arvioidessa voidaan edellyttää eli suhteessa alueen käyttöön. Kovalla kiireellä edenneessä uudistuksessa ei ole kuitenkaan otettu huomioon asukkaiden virkistymistarpeita:

Töölönlahden tiivistyessä ja sen viheralueen kutistuessa, ja keskustan levitessä kauemmas Alppipuiston kaltaiselle viheridyllille on tarvetta. Alppipuisto on tärkeä viheralue myös Keski-Pasilalle. Pisara-radan vaihtoehto 1 kaventaa puistoa. Sitä on pyritty välttämään sijoittamalla pyörätie ylös, mutta puiston yhtenäisyys katoaa, kun laakso kutistuu. Pisara-radan ykkösvaihtoehdon toteutuessa ei enää ole keidasmainen vihreidylli. Luontoarvot kärsivät. Pisara-rata ei ole irrallinen muista kantakaupungin viheralueisiin liittyvistä projekteista.
Puiston yleisilmeen rikkoutumisen lisäksi puiston käytettävyys heikkenee ja melu lisääntyy. Puiston merkitystä metropolialueen asukkaille tai paikallisemmin alppiharjulaisille ei ole käsitelty. Alppipuistolla on vankka yhteisöllinen merkitys. Puistossa järjestävät kansalaisjärjestöt suosittuja ja kaikille ilmaisia kaupunkitapahtumia ja nimenomaan musiikkifestivaaleja kesäisin. Festivaaleja ollaan tultu kokemaan kauempaakin. Vapaan kaupunkitilan ja viheralueiden merkitystä on hankala mitata rahassa, mutta toki voidaan laskea virkistyskäytön kansanterveydellistä ja sitä myötä kansantaloudellista merkitystä. Puistoa käyttäviin yhteisöihin ja Helsingin kulttuurikeskukseen olisi tullut olla yhteydessä.

Eheää, toimivaa ja moni-ilmeistä kaupunkia voi rakentaa asukkaiden kanssa yhdessä. Pelkkä raha ei ratkaise, eikä sillä voida miettiä. Suo elintärkeän virkistymispaikan monenikäisille ja monista taustoista tuleville ihmisille, lapsista vanhuksiin. Varttuneimmille Alppiharjulaisiin ei alueella ole muuta paikkaa virkistäytymiseen. Jo nyt Alppipuistossa on melua, mutta tämä lisääntyisi Pisara-radan myötä.

3) Pidemmän aikavälin vaikutuksia ei ole arvioitu tarpeeksi hyvin. YVA:ssa väitetään, että ”Vaihtoehdon 2 hyötykustannussuhde on 0,87 ja vaihtoehdossa 3 se on 0,75.” (s. 27), jos vaihtoehdon 3 todellinen merkitys alueelle ja työpaikoille oltaisiin arvioitu, 70 miljoonan euron lisäkustannus asemarakennuksesta ei olisi johtanut hyötysuhteen heikkenemiseen.

Vaihtoehdossa 1 Keski-Pasilan rakennusala sekä tila tornitalojen ympärillä kutistuu ja Pasilasta tulee pullonkaula.
Vaihtoehdot 2 ja 3 mahdollistavat alueen paremman hyödyntämisen virkistymis-, kulttuuri- ja viheraluekäytössä.

Vaihtoehto 3:n eduista osa liittyy juuri asemaan Alppilassa

Asema Alppilassa ratkaisee ongelmia Linnanmäen liikenteessä, joka kesäisin on aivan jumissa, parkkipaikkoja ei ole, eivätkä vierailijat käytä julkisia – junalla asia olisi toisin. Samoin Kulttuuritalo vetää koko metropolialueelta ja sen ulkopuoleltakin kävijöitä, joille parkkipaikkoja ei ole. Kesäisin puistossa on festivaaleja. Elämyspalveluiden merkitys korostuu tulevaisuudessa ja yksityisautoilu voitaisiin näin korvata julkisella liikenteellä. Tähän ei olla kiinnitetty tarpeeksi huomiota.
- Asemalla on tärkeä merkitys Vallilan teollisuusalueelle, jossa on paljon työpaikkoja. Pisara mahdollistaa työmatkat. Esimerkiksi OP-Pohjolaan on tulossa 800 uutta työpaikkaa. Teollisuuskadun ja Traverssikujan kulmaan entiselle VR:n konepaja-alueelle on tulossa korkea toimistotalo.
- VR:n konepaja-alue on tulevaisuuden kohde Helsingissä. Tätä aluetta kehitetään ja voitaisiin kehittää edelleen, mahdollisesti juuri kulttuuri- ja elämystuotannon suuntaan. Sitä miten asema Alppilassa vaikuttaisi tässä kontekstissa ei olla tarpeeksi selkeästi arvioitu.
- Asukas- ja käyttäjärakenne Alppilassa on paljon pienempi, kuin mitä se tulee olemaan.
- Asema hyödyttää asukkaita laajalla alueella, mukaan lukien Vallila, Hermanni, Harju. Liityntäliikenteelle ei ole tehty varauksia, mikä kertoo siitä, että YVA ei ole onnistunut kauaskantoisuudessaan. Vallilan ja Alppilan asuinalueiden välissä on Pasilan Konepajan suuri asuinalue. Myös Hermanni ja Kalasatama kasvavat. Koko alueen näkökulmasta asema on tärkeä.
- Liikenteen solmukohtana asema yhdistää radan Itäväylälle ja Sturenkadun kautta Arabiaan, Vanhankaupunginlahdelle ja nelostielle. Sitä, miten julkisessa liikenteessä aseman roolia voitaisiin hyödyntää, ei ole vielä selvitetty. Raitiolinjat 3b/T ja 9 ovat kuitenkin aseman sisääntulojen kohdalla. Pysäköintimahdollisuuksia tulisi selvittää.

Lopulta on mainittava, että Alppila Seura tervehtii ilolla aseman sisäänkäytisuunnitelmaa Kuuskulmaan, mitä Seura aiemmassa lausunnossaan oli ehdottanut. Vaihtoehdossa 3 Alppilan aseman suunniteltu toinen sisäänkäynti Siuntionkadulla jossain määrin ongelmallinen:

Siuntionkatu on ahdas ja rauhallinen katu, jolla on matalia puutaloja. Parempi paikka olisi muutaman metrin päässä Aleksis Kiven kadulla, Vallilan puolella, entisen VR:n konepajan alueella. Se olisi parempi Vallilan alueen saavutettavuuden näkökulmasta, mikä tukisi tiiviillä ja kasvavalla asuin- ja työpaikkojen alueella (esim. Luottokunta, Sonera, OP-Pohjola, Helsingin yliopisto) tehokasta ja kestävää julkisen liikenteen käyttöä.

Alppila Seura uskoo, että vaihtoehto 3 on pitkällä aikavälillä kiistatta paras, urbaani vaihtoehto ja mahdollistaa Alppiharjun ja Vallilan alueen kehittämisen. Kartta Yleissuunnitelman tiivistelmässä (kuva 3-5, s. 13) kiistatta osoittaa, että vaihtoehto 1 tukkii Pasilan aluetta ja tuhoaa Alppipuistoa, toisin kuin vaihtoehto 3, joka avaa mahdollisuuksia alueen jatkokehitykseen.

Alppila Seura korostaa, että YVA-ohjelmassa olisi tullut konsultoida Pisara-radan alueen asukkaita – linjausvaihtoehto 1:n osalta erityisesti Alppipuiston käyttäjiä, sillä juuri heidän elinympäristöön ratalinjalla on vaikutusta. Linjausvaihtoehto 3:n osalta olisi tullut konsultoida Alppilan aseman laajempaa vaikutusta. Näin ei kuitenkaan ole tehty. Pro Vanha Vallila ry. yhtyy lausuntoon.

Annamme mielellämme lisätietoja.

Emilia Palonen (pj.), Alppila Seura ry., 040-5077198,

Pauliina Kaarakka (pj.), Pro Vanha Vallila ry

Ei Pisara-rataa Alppipuistoon!

Julkaistu: 26.05.2011

Alppila Seuran kannanotto Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle (25.5.2011):

Lautakunnan esityslistalla on 26.5. Pisara-radan yleissuunnitelma. Lautakunnalle on ehdotettu, että “vaihtoehto 3 on eräiltä osin parempi kuin vaihtoehto 1”. Alppila Seuran, Alppiharjun kaupunginosayhdistyksen mielestä vaihtoehto 3 on selkeästi parempi kuin vaihtoehto 1 – etenkin, jos asiaa pohditaan pitkällä aikavälillä.

Vaihtoehto 1 tuhoaa Alppipuiston rauhan.
- Vaihtoehdossa Pisara-radan raide tulisi nykyisen pääradan itäpuolisen pyöräreitin päälle. Raide on tärkeä väylä, jonka merkitys vain kasvaa työmatkapyöräilyn kasvaessa
- Töölönlahden tiivistyessä ja keskustan levitessä kauemmas Alppipuiston kaltaiselle viheridyllille on tarvetta. Alppipuisto on tärkeä viheralue myös Keski-Pasilaa ajatellen.
- Alppipuisto on paitsi arvokas puisto, myös tärkeä osa vapaata kaupunkitilaa. Puistossa järjestävät kansalaisjärjestöt suosittuja ja kaikille ilmaisia kaupunkitapahtumia kesäisin. Tämä on tärkeä osa helsinkiläisyyttä, jota tullaan kauempaakin kokemaan.
Vaihtoehto 3 on tärkeä Helsingin kehitykselle
- Asema Alppilassa ratkaisee Linnanmäen liikenteen, joka kesäisin on aivan jumissa, parkkipaikkoja ei ole, eivätkä vierailijat käytä julkisia – junalla asia olisi toisin. Elämyspalveluiden merkitys korostuu tulevaisuudessa.
- Asemalla on tärkeä merkitys Vallilan teollisuusalueelle, jossa on paljon työpaikkoja. Pisara mahdollistaa työmatkat. Esimerkiksi OP-Pohjolaan on tulossa 800 uutta työpaikkaa. Teollisuuskadun ja Traverssikujan kulmaan entiselle VR:n konepaja-alueelle on tulossa korkea toimistotalo. Tätä aluetta kehitetään ja voitaisiin kehittää edelleen.
- VR:n konepaja-alue on tulevaisuuden kohde Helsingissä, mitä sinne lopulta tuleekin.
- Asema hyödyttää asukkaita laajalla alueella, mukaan lukien Vallila, Hermanni, Harju.
- Liikenteen kohtauspisteenä asema on tärkeä, yhdistäen radan Itäväylälle ja Sturenkadun kautta Arabiaan, Vanhankaupunginlahdelle ja nelostielle. Sitä, miten julkisessa liikenteessä aseman roolia voitaisiin hyödyntää, ei ole vielä selvitetty. Raitiolinjat 3b/T ja 9 ovat kuitenkin aseman sisääntulojen kohdalla. Samoin yksityisautojen pysäköintimahdollisuuksia tulisi selvittää.

Vaihtoehdossa 3 Alppilan aseman sijainti on suunnitelmissa jossain määrin ongelmallinen.

Alppila Seura ehdotti jo kesällä 2010 Kuuskulmaan rakennettavaa sisäänkäyntiä Pisara-radalle. Sillä olisi myönteinen elävöittävä vaikutus aukiolla.
Siuntionkadun asema on kuitenkin hankalampi. Kaupunkisuunnittelulautakunnalle on esitetty aivan oikein, että ”Mikäli vaihtoehto 3 toteutetaan, Alppilan puutaloalueen läheisyyteen suunniteltu sisäänkäynti tulee sijoittaa muualle kuin Siuntionkadun
ehjään miljööseen.” Siuntionkatu on ahdas ja rauhallinen katu. Ellei katua muuteta kävelykaduksi, parempi paikka olisi Aleksis Kiven kadulla, Vallilan puolella, entisen VR:n konepajan alueella. Se olisi parempi Vallilan alueen saavutettavuuden näkökulmasta. Myös leveämpi, ahkerammin liikennöity ja Linnanmäelle johtava Kotkankatu sopisi paremmin kuin Siuntionkatu.

Alppila Seura tukee kaupunkisuunnittelulautakunnalle vaihtoehdosta 1 tehtyjä varauksia ja toivoo, että kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet päätyvät kannattamaan vaihtoehtoa 3. Se on pitkällä aikavälillä kiistatta paras, urbaani vaihtoehto ja mahdollistaa Alppiharjun ja Vallilan alueen kehittämisen. Kartta Yleissuunnitelman tiivistelmässä (kuva 3-5, s. 13) kiistatta osoittaa, että vaihtoehto 1 tukkii Pasilan aluetta ja tuhoaa Alppipuistoa, toisin kuin vaihtoehto 3, joka avaa mahdollisuuksia alueen jatkokehitykseen.

Annan mielelläni lisätietoja.

Alppila Seuran puolesta, Emilia Palonen (pj.), 040-5077198, emiliapalonen@yahoo.co.uk

”Kuuskulmasta” Alppilan keskusaukio

Julkaistu: 11.10.2010

Alppiharjun kaupunginosayhdistys on esittänyt Helsingin kaupungille Alppilan keskeisimmän aukion nimeämistä virallisesti Kuuskulmaksi. Alppila Seura järjestää Kuuskulma Kipinöi -taidetempauksen aukiolla 13.-28.11., osin Kallio Kipinöi -tapahtuman kanssa samaan aikaan. Nimi on alueella perinteinen, mutta alueen uudet asukkaat eivät sitä tunne.

Paikalla ei ole ollut pitkään aikaan yleisesti tunnistettavaa nimeä. Paikkaa on aiemmin kutsuttu viiden minuutin pysäkiksi, sillä kolmosen raitiovaunun päätepysäkki oli aukiolla. Raitiovaunulinjan päätepysäkki on kuitenkin jo pitkään ollut Eläintarhassa. Kuuskulma on myös vakiintunut vanhemman sukupolven paikallisten asukkaiden sanastoon. Alueen asukkaat kuitenkin vaihtuvat usein, eikä tätä nimeä moni nuorempi alppiharjulainen tunne, vaikka aukiota käyttääkin.

Alppila Seuralla on ollut kesän 2010 oma kukkaistutuksensa Kuuskulmassa ja Karjalankadun aukiolla Porvoonkadun varrella, kun Helsingin kaupunki ei alueen keskustaan kukkia tuonut. Vuonna 2011 seura pyrkii kehittämään aukiota asukaslähtöisesti pyrkien yhteistyöhön Helsingin kaupungin kanssa. Alppila Seura ry
c/o Kumppanuustalo Hanna
Sturenkatu 12, 00510 Helsinki
alppilaseura@gmail.com
www.alppila.net

Helsinki, 1.10.2010

Virallinen aloite
Rakennusvirasto / Kirjaamo,
Nimistötoimikunta
PL 1500,
00099 Helsingin kaupunki

Alppila Seura ehdottaa Porvoonkatu 19 edessä olevan aukion nimeämistä Kuuskulmaksi.

Alppiharjun asukasyhdistys on kiinnittänyt huomiotaan siihen, että Alppilan keskeisimmällä aukiolla ei ole tunnistettavaa nimeä. Porvoonkadulla sijaitsevan aukiota reunustavat ruokakauppa, R-kioski, kolme ravintolaa, baari ja useita kauppoja. Sen keskellä sijaitsee sähkökeskus, WC-rakennus, keräysastioita, ratikkapysäkki ja taksitolppa. Ratikkapysäkki on nimeltään Porvoonkatu, mutta Porvoonkatu on pitkä. Se ulottuu Harjusta, Fleminginkadulta, Alppilan pohjoisnurkkaan Saimaankadulle. Aukio on Porvoonkadun puolivälissä.

Paikkaa on aiemmin kutsuttu viiden minuutin pysäkiksi, sillä kolmosen raitiovaunun päätepysäkki oli aukiolla. Raitiovaunulinjan päätepysäkki on kuitenkin jo pitkään ollut Eläintarhassa. Kuuskulma on myös vakiintunut vanhemman sukupolven paikallisten asukkaiden sanastoon. Alueen asukkaat kuitenkin vaihtuvat usein, eikä tätä nimeä moni nuorempi alppiharjulainen tunne, vaikka aukiota käyttääkin.

Nimenpuute vaikeuttaa paikallistuntemusta mutta myös navigointia alueella. Esimerkiksi, kun seura on ollut yhteydessä rakennusvirastoon, ei paikalle ole löydetty. Myös taksikuskit ovat kertoneet seuralle nimenpuutteen aiheuttamista ongelmista. Jos aukiolla on nimi, se pystytään mainitsemaan keskusteluissa, siitä voidaan tehdä tunnistettava maamerkki ja sille voidaan antaa merkityksiä. Se voidaan tuoda osaksi arkea merkityksellisenä paikkana. Siksi Alppila Seura aloittaa syksyllä 2011 kampanjan nimen virallistamiseksi ja ottamiseksi käyttöön. Tähän tähtää myös seuran Kuuskulma kipinöi -tapahtuma 13.–28.11.2010.

Seura on vakuuttunut siitä, että paikka tarvitsee virallisen nimen, jotta paikan voisi löytää kartalta. ”Kuuskulma” on jo vakiintunut vanhemman polven alppilalaisten käyttöön. Tämän nimen virallistaminen seuran ehdottamine imagokampanjoineen saisi sen myös osaksi nuorempien alppilalaisten arkikieltä ja paikallistuntemusta. Ehdotettu nimi jatkaa helsinkiläisten kadunnimien, Viiskulma ja Kolmikulma, perinnettä kantakaupungissa. Seura toivoo nimistötoimikunnan tukea ehdotukselle.

Alppila Seuran puolesta
Emilia Palonen, Alppila Seuran puheenjohtaja (emiliapalonen@yahoo.co.uk)
Terttu Rautio, Alppila Seuran hallituksen jäsen ( terautio@welho.com )
Siuntionkatu 7 a 14, 00510 Hki Porvoonkatu 19, 00510 Helsinki

Linnanmäen asemakaava/Hotelli ja vesipuisto 8.3.2004

Julkaistu: 25.05.2005

Alppila Seura ry:n kannanotto Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan 421-00/04

YLEISTÄ
Alppipuiston alue ja Helsingin vanhat vesilinnat on aivan erityislaatuinen alue Helsingissä ja sitä tulisi tarkastella erityisellä huolella. Sen arvoja niin luonnon kuin kulttuuriympäristön osalta tulisi vaalia ja kehittää. Uudistamisen suunnitelmia tulisi tarkastella periaatteellisesta pohjalta!

HOTELLIHANKE VAI LASTEN JA NUORTEN PUISTO !
Mielestämme hotellihanke ei sovi Linnanmäen huvipuiston luonteeseen lasten huvittelu- ja virkistäytymispaikkana. Mittava hotelli-, vesipuisto- ja hiihtotunneli-hanke siirtäisi painopisteen lasten huvipuistosta matkailun ja liiketoiminnan puolelle. Mielestämme aluetta tulisi kehittää lasten ja nuorten toimintojen pohjalta. Helsingissä on havaittavissa lasten ja nuorten elinolojen huonontumista ja lapsiperheiden siirtymistä naapurikuntiin. Kaupungin tulisi kiinnittää huomiota lasten ja lapsiperheiden elinolojen parantamiseen. Terveet ja elinvoimaiset lapset ja nuoret ovat paras kaupungin tulevaisuuden voimavara, joten heidän hyvinvoitinsa puolesta tehtävä työ on nähtävä ensiarvoisen tärkeänä! Vesilinnaa voisi käyttää monenlaiseen nuoria aktivoivaan toimintaan niin liikunnan kuin kulttuurin ja tieteen alalla skeittailusta tähtitieteeseen. Rajana on vain tahto ja mielikuvitus! Tietysti myös raha; mutta ellemme satsaa lapsiin ei millään talouden ratkaisulla ole merkitystä!

VIRKISTÄYTYMINEN JA LUONNONOLOSUHTEET
Alppipuisto ja Lenininpuisto ovat Kallion, Alppiharjun ja Itä-Pasilan asukkaiden lähivirkistäyty-misen keskeinen alue. Lisäksi Linnanmäen huvipuiston kävijät ympäri maata arvostavat myös vanhaa historiallista puistoa. Lenininpuisto perustettiin puutarhanäyttelyksi rakennettuun puistoon ja on ainutlaatuinen monipuolisesti istutettu keidas rauhallisen asuinympäristön ja huvipuiston rajalla.
Linnanmäen huvipuiston kylpylän ja hiihtoputkien sekä autojen paikoitusluolan maanalaiset rakenteet tulisivat turmelemaan yläpuolisen luonnon olosuhteet! Maanalaiset tilat tarvitsevat ilmanvaihtorakennuksia suurine ilmanotto- ja poistoaukkoineen, joiden sijoittaminen puistoalueelle tuottaa mitä ilmeisimmin suurta haittaa puistojen mikroilmastolle. Lisäksi rakentamisen aikaiset työmaat saasteineen turmelisivat käyttöön ottamiensa ja läheisten alueiden luonnontilan. Kallioluonto ja siellä oleva kulttuuripuisto on erityisen herkkää ympäristönmuutoksille! Siksi tulisi ennakkoon tehdä hyvin kattava ja monipuolinen vaikutusten arviointi ennen kuin suunnitelmissa edetään pidemmälle!

ALPPIPUISTON ETELÄOSAN KUNNOSTAMINEN
Pääosa Alppipuistosta kunnostettiin noin kymmenen vuotta sitten, mutta eteläinen osa jäi kunnostamatta. Missä viipyy sen kunnostaminen? Ei kai ole aiottu luovuttaa sitä huvipuiston alueeksi?!

ASUINOLOSUHTEIDEN HUONONTUMINEN MM. LIIKENTEEN KASVUN TAKIA
Alppiharjun ja Kallion alueella asuu n.37000 henkeä. Alueen läpi kulkeva liikenne on valtaisa ja lisääntymässä sitä mukaa kun Helsingin niemelle esim. Jätkäsaareen rakennetaan lisää.
Alppila Seura haluaa erityisesti painottaa sitä, että kaupunkisuunnittelulautakunta kiinnittäisi huomiota asukkaiden asemaan kaupunkimme kasvun paineissa ja edellyttäisi suunnittelulta riittäviä vaikutusten arviointeja mm. asumisviihtyisyyteen, turvallisuuteen, luonnonoloihin ja liikenteeseen. Suunnittelussa tulee esittää vaihtoehtoja, joista voidaan tehdä valintoja em. vaikutusten arviointien pohjalta niin, että asumisolosuhteet eivät huonone.

Helsingin Alppilassa 8.3.2004
Alppila Seura ry

Hilkka Kuusinen, seuran puheenjohtaja
Siuntionkatu 2 B 19
00510 Helsinki p. 148 5578, 050 3227 267

Asukas- ja kumppanuustalo Alppiharjun Kallion alueelle 3.2.2003

Julkaistu: 25.05.2005

Alppila Seuran kirje keskisen sosiaalikeskuksen johtajalle Kati Peltolalle asukas- ja kummpanuustalon saamiseksi alueelle. Kirje oli mukana Kumppanuustalon verkostotyöryhmän laatimassa kumppanuustalon suunitelmassa muiden yhdistysten ohella. Seuran puheenjohtaja Hilkka Kuusinen oli mukana jättämässä suunnitelmaa ja kirjeitä Kati Peltolalle.

Helsingin kaupunki

Keskinen sosiaalikeskus

Johtaja Kati Peltola

Asukas- ja kumppanuustalo Alppiharjun Kallion alueelle

Alppila-Seura on eri aikoina tuonut esille tavoitteensa saada alueelle asukastalo tai edes oma kokoontumistila. Asukastaloja syntyi mm. 90-luvun laman aikana ”lähes tyhjästä” ts. vaikka niin yksityisilla kuin kaupungilla oli puutetta varoista. Niinpä alppiharjulaisten piirissä heräsi toivon kipinä.

Alppiharju on alue, jolla ei ole omaa kirjastoa, ja josta monia kunnallisia ja muita julkisia palveluja on supistettu tai ollaan supistamassa. Alppiharjussa asuu paljon vähävaraisia, työttömiä ja vanhuksia. Tietyilla alueilla asuu paljon nuoria muualta muuttaneita opiskelijoita tai työuraansa määräaikaisissa työsuhteissa aloittelevia nuoria henkilöitä. Asunnot ovat pieniä, joten asukkaat asuvat joko ahtaasti tai yksinään. Juuri täällä tarvitaan monenlaisia julkisia yhteisiä tiloja asukkaille. Siksi olemme lähteneet innolla ja vakain tuumin liikkeelle, jotta Sedmigradskyn talo / Hanna Rothmanin talo saataisi Alppiharjun asukastaloksi!

Alppiharjun sosiaalipalveltoimen käynnistämä asukastoimintojen tukipiste ja aluesosiaalityön toimitila Via Hanna on tullut todella tarpeeseen. Eri järjestöjen edustajat ja asukkaat ovat kokoontuneet siellä tutustumaan toisiinsa ja keskustelemaan mm. asukastilan toiveistaan ja tarpeistaan. Meille alppila-seuralaisille nämä kokoontumiset ovat olleet antoisia ja avanneet uusia näkymiä oman työmme kehittämiseen alppiharjulaisten etu- ja yhteistyöjärjestönä.

Alppila Seuran tarpeet ja toiveet asukastalossa

1. tapaamispaikka, asukaskahvila – päihteetön tila, lehtikirjasto, käsikirjasto, kansalaisnetti

– mahdollisuus tavata ja solmia kontakteja tosiin aluella toimiviin järjestöihin, asukkaisiin ja alueellisiin virkamiehiin ja työntekijöihin
– esitellä yhdistyksen toimintaa ja pitää esillä materiaalia

2. kokoontumispaikka – kokousten ja asukastilaisuuksien pitopaikka

– johtokunnan kokoukset ja vuosikokoukset
– asukaskokoukset / jäsenkokoukset / pienemmät yleisötilaisuudet
– yhteistyökokoukset muiden tahojen kanssa
– koulutustilaisuudet

3. toimistotila yhteiskäytössä muiden yhdistysten ja toimintaryhmien kanssa;

– tietokoneen käyttömahdollisuus, nettiyhteys
– kaappi, jossa säilyttää yhdistyksen kirjallista aineistoa ja arkistoa
– kellarikomero tms. muille tavaroille (piirustus- ja karttarullat, näyttelyplanssit, banderollit, yms.)

4. asukaslehden ja kaupunginosan nettisivujen tekeminen tekeminen yhteistyössä muiden kanssa

– tietokoneen ja tarvittavien ohjelmien käyttömahdollisuus

5. mahdollisuus kehittää uudenlaista toimintaa

– kulttuurityö
– harrastus- ja kerhotoiminta

Kaikille avoin ja sitoutumaton asukastila on monen toimijan ja järjestön yhteinen tavoite ja yhteistyön kehittämisen avain. Toivomme kaupungilta tukea ja resursseja tilojen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Toimintaan sijoitetut varat tulevat moninkertaisina takaisin asukkaiden toiminta- ja työkyvyn paranemisen muodossa, monipuolisen oma-aputoiminnan ja terveyden kohentumisen muodossa.

Helsingissä 3.2.2003