Harjun nuorisotalo

Kuva: Juho Nurmi, Helsingin kaupunginmuseo

Hieman talon historiasta:

Alueen asukkaat ja yhteisöt, mm. Alppila Seura, kiinnostuivat 1970-luvulla hankkimaan Harjun ruumishuoneena tunnetun talon asukaskäyttöön. Alppila-lehdessä 2/1977 oli valt. kand. Matti Pukkion kirjoitus Harjun kappeli asukkaiden käyttöön?, josta seuraavat tiedot on poimittu.

Aloitteiden tekemisen aikaan rakennus toimi VR:n varastona. Kaupunkisuunnitteluvirastokin oli sitä kiinnostunut, ja laatinut 1974 raportin Harjun siunauskappeli, Vallilan asemanseutu.

Siitä historiasta: suomalaiset ja ruotsalaiset seurakunnat vuokrasivat 1908 korttelin 366 tarkoituksenaan rakentaa radan varteen Malmin hautausmaata palveleva ruumishuone. Waldemar Aspelinin suunnitelmia ei toteutettu sellaisenaan, vaan 1923 rakennettiin Albert Nybergin muutospiirrosten mukainen rakennus, jota vielä laajennettiin 1935.

Rakennus on ”puhtaaksimuurattua punatiiltä, sisäosissa koristereliefejä”. Tilaa on 600 m2, josta puolet kellaria, puolet 1. kerrosta. Huoneita on monenlaisia ja erikokoisia.

Sotien aikana rakennuksessa toimi rintamalla kaatuneiden kokoamispaikkana. Kun rautatie Sörnäisten ja Pasilan väliltä lopetettiin 1954, rakennus kävi seurakunnille tarpeettomaksi. Ne luovuttivat se kaupunginvaltuuston päätöksellä Rautatiehallituksen käyttöön 1961, jonka jälkeen se oli sekalaisessa käytössä, lähinnä varastona.

Asukkaat ja yhteisöt esittivät paitsi talon asukaskäyttöön ottoa, myös ympäristön siistimistä. Ympäristö haluttiin kaupunginosapuistoksi, koska Harjun puistotilanne oli aika huono. Dallapé-puisto toteutui kolmekymmentä vuotta myöhemmin.

Harjun nuorisotalon kotisivut löydät täältä.