Harjun Puistot

Harjun puistot ovat pieniä mutta sitäkin persoonallisempia. Ja laittakaa merkille, miten hieno kalliopuistojen ketju Alppiharjussa on! Peruskallio on kaunis, kestävä ja ilmainen puistonrakennusmateriaali.

Liian monet Helsingin kallioista helsinkiitteineen on jo pistetty murskeeksi, eikä kallioleikkauksista ole osattu tehdä taidetta. Rumaksi rouhittuja kallioseinämiä löytyy esim. radan ja Vauhtitien varresta. Herätys, että saadaan kauneus säilymään!

Ai mikä helsinkiitti? Helsinkiitti on graniittia muistuttava magmakivilaji, jonka päämineraalit ovat valkoinen albiitti ja hermatiitin punaruskeaksi värjäämä epidootti. Hiomattomana se muistuttaa vähän Toblerone-suklaata. Kivilaji sai nimensä ensimmäisestä löytöpaikastaan Helsingin Kalliosta. Se on Helsingin nimikkokivi, ja soveltuu kiiltonsa ansiosta hyvin koruihin ja esineisiin.

Työläisäidin puisto (osoite: Sturenkatu – Läntinen Brahekatu)

Katso myös sivu Harjun patsaat. Puisto on pikkuinen, mukava väriläiskä ruuhkaisen Sturenkadun kainalossa. Puut ja muut istutukset ovat hyvin hoidettuja ja kallio kauniisti esillä. Kalliolla on pyykkiä vääntävää äitiä ja tytärtä eli ”Lyyliä” ja ”Liisaa” esittävä patsas. Viralliselta nimeltään teos on Työläisäiti. Patsaan tekijä on Panu Patomäki ja valmistumisvuosi oli 1996. Asukkaat tuntuvat pitävän patsaasta kovasti – se saa usein kukkia.

img_2026.jpg
Brahenpuistikko.

Brahenpuistikko (osoite: Itäinen Brahenkatu)

Brahenpuistikossa on koira-aitaus. Vuh! Puistikossa oli myös Kaija ja Heikki Sirenin 1965 piirtämä huoltoasema, kunnes se purettiin syksyllä 2007.

img_2028.jpg
Brahenpuistoa.

Asukaspuisto Brahe / Brahenpuisto (osoite: Läntinen Brahenkatu – Porvoonkatu 4)

Brahenpuisto on leikkipuisto ja asukaspuisto, jossa järjestetään toimintaa kaikenikäisille. Aamupäivisin on ohjattua ja avointa toimintaa alle kouluikäisille, iltapäivisin myös koululaisille. Puiston lelut ovat hirmuisen hauskoja, koska ne ovat aitoja vanhoja leluja. Puistossa järjestetään myös monenlaista asukastoimintaa, kuten kirppareita, maalauskursseja, runotapahtumia… Alppila Seura juhlistaa puistossa perinteistä Alppila-päivää.

img_2179.jpg
Istuskelua Dallapénpuistossa.

Dallapénpuisto (osoite: Teollisuuskatu – Aleksis Kiven katu)

Puisto on saanut nimensä 1925 perustetun, yhä toimivan tanssiorkesteri Dallapén mukaan. Dallapé aloitti toimintansa Sörnäisissä ja monet jäsenistä ovat asuneet puiston lähialueilla.

Puisto rakennettiin entisen ratapiha-alueen päälle: paikka oli pitkään epämääräisenä parkkipaikkana ja siellä toimi pari huoltoasemaa. Alueen rumuus ja sosiaaliset ongelmat herättivät kunnostamisdraivin. Ensimmäiset ehdotukset ovat 1970-luvulta.

Kuva: Juho Nurmi, Helsingin kaupunginmuseo

Alppila Seura laati 1990 asukassuunnitelman, jossa esitettiin mm. Harjun nuorisotalon takana olevan alueen kunnostamista nuorison käyttöön sekä Kinaporin puiston kunnostamista. Suunnitelmat nytkähtivät eteenpäin kymmenkunta vuotta myöhemmin.

Monet toiveet ovat toteutuneet nyt, kun lähes 9 000 neliön laajuinen puisto muodostaa nuorisotalon kanssa mukavan arki- ja juhlaoleskelupaikan. Paikan suosio on ollut alusta saakka taattu. Valmistumisjuhlissa 9.9.2005 tanssittiin Dallapé-orkesterin johdolla, solistina Kosti Seppälä. Paikalla oli myös Dallapé-orkesterin vanha keikkabussi 1930-luvulta.

img_1902.jpg
Josafatin kalliot.

Josafatin kalliot (osoite: Helsinginkatu – Josafatinkatu)

Musikaalinen puisto on myös Josa. Kun kallio aiottiin räjäyttää pois ja rakentaa tilalle lisärakennus Urheilutalolle, puistoa nousi puolustamaan kansanliike ja Nummiselta tilattiin laulu. Love Recordsin singlen B-puolella Rauli Somerjoki laulaa laulun Yhteiskuntasuunnittelua.

img_2335.jpg
Kinaporin puisto.

Kinaporin puisto (osoite: Aleksis Kiven katu – Kinaporinkatu)

Täällä voit kokea kukkaloistoa kesäisin (kuva on varhaiselta keväältä). Paljon käytetty polku kulkee pajunoksien ja kesän köynnöskasvien alta Aleksis Kiven kadulta Sörnäisten metroasemalle ja Vaasanpuistikkoon (humoristisesti kutsutulle ”ikuisen vapun aukiolle” tai ”piritorille”).


Teksti ja kuvat: Mia Kunnaskari 2007.
Päivittänyt: Anna Kuoppala 2019.

Lähteet:
Helsingin kaupungin puistot -sivut
Helsingin kaupungin sosiaalipalvelut -sivu
Mauri Antero Nummisen kotisivu