Lausunto kaavaluonnoksesta Alppila-Linnanmäki-Tivolitie

UUSIMMAT KANNANOTOT

 

AS_Garden-lausunto.docx   Helmikuu 2018

 

 



 

 VANHOJA KANNANOTTOJA

 

PISARARATAA_EDELTÄVIÄ_VAIHTOEHOJA_PASILASSA.docx 

 

ALPPILA SEURA RY
28.3.2014                      

                      LAUSUNTO KSV:LLE ELÄINTARHAN ALUEEN KEHITTÄMISESTÄ

Yleisiä huomioita
Alue on varattu puisto-, urheilu- ja ulkoilukäyttöön. Käyttötarkoitus tulee rajata näihin. Erilaiset lisäpalvelut (kuten hotellitoiminta) tulee sijoittaa muualle. Kyseinen alue sisältää
korvaamattomia historiallisia arvoja.

Alueelle ei ole tarvetta sijoittaa uusia toimintoja. Jos sellaisia halutaan lisätä jonnekin, niin vähimmin ongelmia tuottaa Nordenskiöldinkadun varsi Urheilukadun ja Pohjoisen Stadionintien välillä. Tämä koskee lähinnä jäähallia, jonka suhteen lienee paras ratkaisu vanhan kunnostaminen tai uudelleen rakentaminen. Eläintarhan alueelle ei pidä rakentaa lainkaan paikoitustilaa, ainoastaan vanhan jäähallin tienoille lienee tarpeellista rakentaa uusiin ja vanhoihin toimintoihin liittyvä maanalainen pysäköintialue.

Pohjoinen Stadionintien – Mäntymäen alueen linjan itäpuolelle junarataan ja Helsinginkatuun saakka ei saa rakentaa uusia rakennuksia.

Alueen liittäminen ympäristöön
Etelässä Helsinginkatu on ongelmallinen, koska se tukkii pääsyn Töölönlahdelle. Aiemman
suunnitelman mukaisesti on ehdotettu kadun tunnelointia kaupunginpuutarhan kohdalla.
Kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti tunnelointi yhdistää Töölönlahden keskuspuistoon. Jos
liikennettä halutaan erotella pystysuunnassa, olisi parempi laittaa autot kulkemaan tunnelissa. Esitetty kevyen liikenteen alikulku Mäntymäen kohdalla olisi tietenkin parempi kuin ei mitään.

Vauhtitie voitaisiin siirtää aivan radan viereen nyt hoitamattomalle alueelle ja järjestellä Helsinginkadun liittymä uudelleen Linnanmäen uudelleenohjautuvan liikenteen vuoksi.
Näin puistoala kasvaisi, koska Vauhtitien eteläpätkän kohdalle jäisi vain kevyen liikenteen väylä ja uutta puistoa.

Kaupungin pitäisi rakentaa vain kevyelle liikenteelle tarkoitettu silta tulevan pisararadan suuaukon betonikannelta (nykyinen maisemapaikka Alppipuistossa) Hannes Kolehmaisen lenkin kulmaan
Kaupunginpuutarhan muurin kohdalle. Silta ohjaisi turvallisesti kevyen liikenteen ohi Tivolitien ja
Vauhtitien kasvavan liikenteen yli. Sillan pitäisi olla esteetön.

Lopuksi

Kaiken edellä mainitun lisäksi olisimme halukkaita keskustelemaan Alppila – Pasila – Eläintarha
-alueen kokonaisvaltaisesta suunnittelusta. Kyseinen laaja kokonaisuus täytyy suunnitella liikenteellisesti ja toiminnallisesti yhtä aikaa. Sinne on tulossa lähivuosina tuhansia uusia asukkaita, jotka tarvitsevat virkistysalueita.

Helsingissä 28.3.2014

Alppila Seura ry
Juha P. Korhonen
puheenjohtaja

ASUKASTILAISUUS HANNASSA 30.10.2013

I LIIKENNESUUNNITELMA

Asukkaat kannattivat kakkosen/kolmosen ratikkalinjan säilyttämistä.  Linjan käyttäjiin ei ehdotuksessa ollut laskettu Linnanmäellä käyviä lapsiperheitä, joille on helpompi matkustaa lähelle Linnanmäkeä tulevalla ratikalla kuin bussilla tai
kauempana kulkevalla raitiovaunu yhdeksiköllä.  Asukkaat ihmettelivät, miksi HSL
haluaa laajentaa bussiliikennettä, kun liikennettä pitäisi siirtää raiteille.  Erityisesti ihmeteltiin, miten Pasilaan menevä bussilinja 23 voisi korvata Töölöön menevän  ratikan. 

Mielestämme Töölön suunnan vähäinen käyttö johtuu seuraavista syistä: vuorontasausvälit Eläintarhan päätepysäkillä ovat liian pitkiä, usein jopa kymmenen minuuttia.  Jos pitkällä reitillä tapahtuu jotakin viivästymistä, jää Nordenskiöldinkadun reitti aina ajamatta ja ratikka kulkee suoraan Helsinginkatua. Liikenne on siis epäluotettavaa ja aiheuttaa käytön pienenemistä.
Se, että suurin osa ihmisistä vaihtaa toiseen kulkuvälineeseen Mannerheimintiellä, ei tee raitiovaunuyhteyttä Töölön suuntaan tarpeettomaksi. Mannerheimintieltä nousee myös moni kyytiin mennäkseen Töölöön ja Kamppiin. Harva yhdeksiköllä kulkijakaan matkustaa Länsisatamaan saakka.

Asukkaiden mielestä ratikoiden 2 ja 3 reitit pitäisi jakaa kahtia niin, että yksi linja kulkisi pelkästään linjaa Kamppi – rautatieasema – Kallio – Alppila – Nordenskiöldinkatu – Mannerheimintie – Töölö – Kamppi, jolloin vuorontasausvälit eivät olisi niin pitkiä.  Eläintarhan päätepysäkki voitaisiin siirtää takaisin Porvoonkadulle, Kuuskulmaan, jossa se ennenkin oli. Toinen
vaihtoehto päätepysäkille olisi sijoittaa se Alppilan kirkon eteen, jolloin se palvelisi hyvin paitsi asukkaita, myös Linnanmäkeä ja laajenevaa Alppilan lukiota. Linnanmäeltä kyytiin nousevat suuret ihmisjoukot eivät tällöin hidastaisi kulkua niin paljon.  Tämä edellyttäisi jonkinlaista levennystä Viipurinkadulla nykyisen parkkipaikan kohdalla ja siihen suunnitellun rakennuksen siirtämistä hiukan kauemmaksi kadusta.

Asukkaat toivoivat myös HSL:n järjestämää asukasiltaa Alppiharjun asukkaille  siinä vaiheessa, kun suunnitelmiin voi vielä vaikuttaa.

Viesti kirjasi Alppila-Seura ry

 

 

 

 

 

 

LAUSUNTO LINNANMÄEN NYKYISEN PAIKOITUSALUEEN KAAVOITUKSESTA JA LINNANMÄEN SUUNNITELMISTA KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTOLLE 7.11.2013

Lausunnon periaatteet kirjattiin avoimessa asukaskokouksessa 30.10.2013.

NYKYISEN PAIKOITUSALUEEN KAAVOITUS JA LINNANMÄEN SUUNNITELMAT

A. Linnanmäen suunnitelmat

Asukkaat totesivat, että esitellyt suunnitelmat ovat paljon parempia kuin aikaisemmat.Pyrkimys lisätä eteläportin käyttöä kulkuväylänä on suotavaa, mutta eteläiseen Alppipuistoon rajautuvat rakennelmat on pidettävä matalina. Koska eteläporttia laajennetaan ja Linnanmäellä on lisäksi käytössä pohjoinen portti ja hätäpoistumistie Tivolitielle sekä hissiyhteys kulkuesteisille, eivät asukkaat hyväksy minkäänlaista porttia Linnanmäeltä Lenininpuistoon. Vesilinnojen kunnostamista Linnanmäen esittämällä tavalla ei kukaan vastustanut, kunhan kulku niihin ei mene Lenininpuiston kautta.

Linnanmäki saa valtavan myönnytyksen, kun se nyt näyttää saavan puistoalueelle kaavoitetuksi pysäköintitalon itselleen. Tämä rasittaa suuresti mm. rakennusajan räjäytyksillä ja lisääntyvällä Tivolikadun länsipuolen liikenteellä Alppipuistoa. Puistoihin kajoaminen pitää jäädä tähän, eikäsiksikään voi hyväksyä uutta kulkureittiä Linnamäelle Lenininpuiston kautta.

Linnanmäen ilmoitus, että he ovat valmiit rakentamaan omalla kustannuksellaan melumuurin Lenininpuistoa vastaan, oli ilahduttava. Ennen muurin rakentamista on kuitenkin järjestettävä puolueeton melumittaus esim. Ympäristökeskuksen toimesta, ja mittauksen tulokset on otettava huomioon muuria rakennettaessa. Mittauksessa tulee mitata kokonaismelua, joka aiheutuu laitteiden käytöstä ja ihmisten kirkumisesta. Melutaso täytyy mitata lähimpien talojen asunnoissa siten, että ikkuna on auki, kuten se kesällä usein on. Parkkipaikallekaan ei kannata rakentaa kalliita asuntoja, jos asumistaso jää heikoksi meluhaitan vuoksi, joten asialle on nyt tehtävä jotakin. Aikaisemmin joidenkin laitteiden melutasoa on voitu alentaa, joten uskomme, että siihen on mahdollisuuksia nytkin.

B. Pysäköintilaitos

Pysäköinnin järjestäminen nyt ehdotetulla tavalla sai kiitosta, samoin se, että suunnitelmia muutettiin asukkaiden ehdottamalla tavalla. Kulkuyhteyden järjestämisestä Tivolitien kautta oli kaksi eri mallia. Asukkaat pitivät parempana mallia, jossa Tivolitien radanpuoleinen jalkakäytävä kulkee erillisenä puistossa ja puiston vanhat lehmukset jäävät jalkakäytävän ja ajotien väliin eikä niitä tarvitse kaataa. Jalkakäytävä on sijoitettava niin, että myöskään puistikon hiekoitetun osuuden keskellä ruohoalueella kasvaviin neljään lehmukseen ei tarvitse koskea. Mietimme myös, kuinka leveitä jalkakäytävien täytyy olla, sillä jalankulkijat harvoinkäyttävät kyseistä reittiä eikä tiedossamme ole mitään, miksi sen käyttö kasvaisi.

C. Kiinteistön rakentaminen nykyiselle pysäköintialueelle ja Linnanmäen melumittaus

Asukkailla ei ollut mitään rakentamista vastaan, mutta rakennuksen muotoa ja korkeutta toivotaan muutettavan toisenlaiseksi. Vesilinnankadun kulmaan ehdotettu kahdeksan kerrosta ei missään tapauksessa ole hyväksyttävä ja ehdotammekin siihen korkeintaan kahta kerrosta, mieluimmin liiketiloja. Silokalliot Vesilinnankadun ja Linnanmäen välissä ovat erittäin suosittu auringonotto- ja oleskelupaikka kesäisin ja korkea rakennus heittäisi sinne varjon ja peittäisi näkymät. Silokalliot ovat asukkaille niin tärkeät, että ehdotamme niiden suojelemista samalla, kun Lenininpuistokin suojellaan. Kahdeksan kerrosta on myös liian korkea suhteessa viereisiin Vesilinnankadun rakennuksiin. Linja-autojen ei välttämättä tarvitse kulkea rakennuksen alitse, joten myös seitsemänkerroksista rakennusta voitaisiin pienentää tältä osin, ja senkin kattokorkeus pitäisi olla sama kuin Vesilinnankadun taloissa.

Ennen rakentamista on suoritettava puolueeton melumittaus, jossa huvipuiston kokonaismelu (laitteet äänitehosteineen ja ihmisten äänet) tutkitaan sen parhaana käyttöaikana. Mittauspisteitä on oltava paitsi Lenininpuistossa, myös Vesilinnankadun asuntojen avoimissa ikkunoissa ja suunniteltujen talojen kohdalla. Mitattava on myös vaikutukset Lenininpuiston viihtyisyyteen sen eri kulmilla. Vaikkapa Alppila-Seuralta saa konsultointiapua siihen, missä paikoissa ihmiset mieluusti oleskelevat puistossa. Mittaustulosten perusteella on ryhdyttävä välittömiin toimiin melutason alentamiseksi.

Tivolitien talojen suunnittelun yhteydessä pitää rakentaa/säilyttää toimiva reitti kolmosen ratikkapysäkiltä Alppipuistoon ja sen moniin tapahtumiin. Nykyisessä suunnitelmassa olemassa oleva reitti menee tukkoon (kolmikerroksinen rakennus peittää sen).

Alueelle suunnitellaan myös raitiotielinjausten muuttamista. Koska raitiovaunujen 2 ja3 päätepysäkit häviävät Eläintarhasta pisararadasta aiheutuvien katumuutosten vuoksi, ehdotamme yhtenä mahdollisuutena päätepysäkkien siirtämistä Viipurinkadulle kirkon kohdalle. Se vaatisi kadun leventämistä, mikä on myös otettava huomioon suunnittelussa. Toinen mahdollinen päätepysäkki olisi vanha ”Viiden minuutin pysäkki” Kuuskulmassa, mikä ei aiheuttaisi muutoksia Viipurinkadun varren rakentamisessa.

ALPPILA-SEURA RY