Muistutus Pisara-radan Ympäristövaikutusten arviointiselostukseen

Helsingissä 25.5.2011Uudenmaan ELY-keskukselle

Alppila Seura ry., Alppiharjun kaupunginosayhdistys, tahtoo nostaa esiin kolme ongelmaa YVA:ssa, menettelytavan, käytön merkityksen osuuden Pisara-radan 1-vaihtoehdon ympäristövaikutuksissa Alppipuistossa ja Alppilan aseman merkityksen arvioinnin:

1) Ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa laadittaessa Alppila Seuran mielipiteenä (M3) kirjattiin, että: “Vaikutuksia arvioitaessa ja hanketta kehitettäessä tulisi olla vuorovaikutuksessa alueen asukkaisiin ja heidän järjestöihinsä.” Tätä ei kuitenkaan ole tehty.

Ympäristövaikutusten arviointi on tehty puutteellisesti ja vastoin maankäyttö- ja rakennuslain tavoitetta ”turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.” (Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132, 1). Tämä ottaa huomioon kestävän kehityksen.

2) Ympäristövaikutusten arvioinnissa kerrotaan, kuinka Alppipuisto on yksi Helsingin arvokkaimpia puistoja, mutta tämänkään väitteen eri ulottuvuuksia ei olla käsitelty laajuudessa jota ”ympäristövaikutuksia” arvioidessa voidaan edellyttää eli suhteessa alueen käyttöön. Kovalla kiireellä edenneessä uudistuksessa ei ole kuitenkaan otettu huomioon asukkaiden virkistymistarpeita:

  • Töölönlahden tiivistyessä ja sen viheralueen kutistuessa, ja keskustan levitessä kauemmas Alppipuiston kaltaiselle viheridyllille on tarvetta. Alppipuisto on tärkeä viheralue myös Keski-Pasilalle. Pisara-radan vaihtoehto 1 kaventaa puistoa. Sitä on pyritty välttämään sijoittamalla pyörätie ylös, mutta puiston yhtenäisyys katoaa, kun laakso kutistuu. Pisara-radan ykkösvaihtoehdon toteutuessa ei enää ole keidasmainen vihreidylli. Luontoarvot kärsivät. Pisara-rata ei ole irrallinen muista kantakaupungin viheralueisiin liittyvistä projekteista.

  • Puiston yleisilmeen rikkoutumisen lisäksi puiston käytettävyys heikkenee ja melu lisääntyy. Puiston merkitystä metropolialueen asukkaille tai paikallisemmin alppiharjulaisille ei ole käsitelty. Alppipuistolla on vankka yhteisöllinen merkitys. Puistossa järjestävät kansalaisjärjestöt suosittuja ja kaikille ilmaisia kaupunkitapahtumia ja nimenomaan musiikkifestivaaleja kesäisin. Festivaaleja ollaan tultu kokemaan kauempaakin. Vapaan kaupunkitilan ja viheralueiden merkitystä on hankala mitata rahassa, mutta toki voidaan laskea virkistyskäytön kansanterveydellistä ja sitä myötä kansantaloudellista merkitystä. Puistoa käyttäviin yhteisöihin ja Helsingin kulttuurikeskukseen olisi tullut olla yhteydessä.

     

  • Eheää, toimivaa ja moni-ilmeistä kaupunkia voi rakentaa asukkaiden kanssa yhdessä. Pelkkä raha ei ratkaise, eikä sillä voida miettiä. Suo elintärkeän virkistymispaikan monenikäisille ja monista taustoista tuleville ihmisille, lapsista vanhuksiin. Varttuneimmille Alppiharjulaisiin ei alueella ole muuta paikkaa virkistäytymiseen. Jo nyt Alppipuistossa on melua, mutta tämä lisääntyisi Pisara-radan myötä.

3) Pidemmän aikavälin vaikutuksia ei ole arvioitu tarpeeksi hyvin. YVA:ssa väitetään, että ”Vaihtoehdon 2 hyötykustannussuhde on 0,87 ja vaihtoehdossa 3 se on 0,75.” (s. 27), jos vaihtoehdon 3 todellinen merkitys alueelle ja työpaikoille oltaisiin arvioitu, 70 miljoonan euron lisäkustannus asemarakennuksesta ei olisi johtanut hyötysuhteen heikkenemiseen.

  • Vaihtoehdossa 1 Keski-Pasilan rakennusala sekä tila tornitalojen ympärillä kutistuu ja Pasilasta tulee pullonkaula.

  • Vaihtoehdot 2 ja 3 mahdollistavat alueen paremman hyödyntämisen virkistymis-, kulttuuri- ja viheraluekäytössä.

Vaihtoehto 3:n eduista osa liittyy juuri asemaan Alppilassa

    • Asema Alppilassa ratkaisee ongelmia Linnanmäen liikenteessä, joka kesäisin on aivan jumissa, parkkipaikkoja ei ole, eivätkä vierailijat käytä julkisia – junalla asia olisi toisin. Samoin Kulttuuritalo vetää koko metropolialueelta ja sen ulkopuoleltakin kävijöitä, joille parkkipaikkoja ei ole. Kesäisin puistossa on festivaaleja. Elämyspalveluiden merkitys korostuu tulevaisuudessa ja yksityisautoilu voitaisiin näin korvata julkisella liikenteellä. Tähän ei olla kiinnitetty tarpeeksi huomiota.

    • Asemalla on tärkeä merkitys Vallilan teollisuusalueelle, jossa on paljon työpaikkoja. Pisara mahdollistaa työmatkat. Esimerkiksi OP-Pohjolaan on tulossa 800 uutta työpaikkaa. Teollisuuskadun ja Traverssikujan kulmaan entiselle VR:n konepaja-alueelle on tulossa korkea toimistotalo.

    • VR:n konepaja-alue on tulevaisuuden kohde Helsingissä. Tätä aluetta kehitetään ja voitaisiin kehittää edelleen, mahdollisesti juuri kulttuuri- ja elämystuotannon suuntaan. Sitä miten asema Alppilassa vaikuttaisi tässä kontekstissa ei olla tarpeeksi selkeästi arvioitu.

    • Asukas- ja käyttäjärakenne Alppilassa on paljon pienempi, kuin mitä se tulee olemaan.

    • Asema hyödyttää asukkaita laajalla alueella, mukaan lukien Vallila, Hermanni, Harju. Liityntäliikenteelle ei ole tehty varauksia, mikä kertoo siitä, että YVA ei ole onnistunut kauaskantoisuudessaan. Vallilan ja Alppilan asuinalueiden välissä on Pasilan Konepajan suuri asuinalue. Myös Hermanni ja Kalasatama kasvavat. Koko alueen näkökulmasta asema on tärkeä.

    • Liikenteen solmukohtana asema yhdistää radan Itäväylälle ja Sturenkadun kautta Arabiaan, Vanhankaupunginlahdelle ja nelostielle. Sitä, miten julkisessa liikenteessä aseman roolia voitaisiin hyödyntää, ei ole vielä selvitetty. Raitiolinjat 3b/T ja 9 ovat kuitenkin aseman sisääntulojen kohdalla. Pysäköintimahdollisuuksia tulisi selvittää.

Lopulta on mainittava, että Alppila Seura tervehtii ilolla aseman sisäänkäytisuunnitelmaa Kuuskulmaan, mitä Seura aiemmassa lausunnossaan oli ehdottanut. Vaihtoehdossa 3 Alppilan aseman suunniteltu toinen sisäänkäynti Siuntionkadulla jossain määrin ongelmallinen:

  • Siuntionkatu on ahdas ja rauhallinen katu, jolla on matalia puutaloja. Parempi paikka olisi muutaman metrin päässä Aleksis Kiven kadulla, Vallilan puolella, entisen VR:n konepajan alueella. Se olisi parempi Vallilan alueen saavutettavuuden näkökulmasta, mikä tukisi tiiviillä ja kasvavalla asuin- ja työpaikkojen alueella (esim. Luottokunta, Sonera, OP-Pohjola, Helsingin yliopisto) tehokasta ja kestävää julkisen liikenteen käyttöä.

Alppila Seura uskoo, että vaihtoehto 3 on pitkällä aikavälillä kiistatta paras, urbaani vaihtoehto ja mahdollistaa Alppiharjun ja Vallilan alueen kehittämisen. Kartta Yleissuunnitelman tiivistelmässä (kuva 3-5, s. 13) kiistatta osoittaa, että vaihtoehto 1 tukkii Pasilan aluetta ja tuhoaa Alppipuistoa, toisin kuin vaihtoehto 3, joka avaa mahdollisuuksia alueen jatkokehitykseen.

Alppila Seura korostaa, että YVA-ohjelmassa olisi tullut konsultoida Pisara-radan alueen asukkaita – linjausvaihtoehto 1:n osalta erityisesti Alppipuiston käyttäjiä, sillä juuri heidän elinympäristöön ratalinjalla on vaikutusta. Linjausvaihtoehto 3:n osalta olisi tullut konsultoida Alppilan aseman laajempaa vaikutusta. Näin ei kuitenkaan ole tehty. Pro Vanha Vallila ry. yhtyy lausuntoon.

Annamme mielellämme lisätietoja.

Emilia Palonen (pj.), Alppila Seura ry., 040-5077198,

Pauliina Kaarakka (pj.), Pro Vanha Vallila ry